Vieroitusoireet

Meillä on vielä nykyisinkin katkaisuhoito järjestettynä. Katkoa löytyy kotiin tuotuna, avomallisena, etänä ja laitoskatkaisuna. Sitten voi vielä ihan omatoimisesti lopetella. Kaikkea on, mutta silti ihan helvetin pelottavaa lopettaa, se on oma kokemukseni. Päivä päivältä lopettaminen muuttui pelottavammaksi ja pelottavammaksi. Minä lopetin itse. Toki minulla oli siihen osaamista ja tietotaitoa. Mutta lopetin.

Nyt ajattelin pohtia sitä, mitä kaikki addiktit välttää ja pelkää, vieroitusoireita. Näin jälkikäteen pohdittuna se lopettaminen taitaa olla se helpoin ja lyhytaikaisin juttu kun miettii addiktion hallintaa pitemmällä aikajänteellä.

Tärkeää alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käytön jatkamisessa on uskomus, että lopettamisesta seuraa sietämättömiä sivuvaikutuksia (Howart,1998). Fakta on kuitenkin se, että vieroitusoireiden voimakkuus vaihtelee eri henkilöillä ja myöskin eri päihteillä todella paljon. Vieroitusoireiden voimakkuutta ja kestoa säätelee paljon niille annettu psykologinen merkitys ja ne ovat usein fysiologisia tuntemuksia tärkeämpiä.

Monet katkaisuhoidossa olevat kokaiininkäyttäjät tuntevat olonsa paremmiksi hoidon alussa (Ziedonis, 1992) vaikka hoidon alussa kokaiinin pitoisuus kehossa vähenee eniten. Alussa pitäisi olla kovimmat vieroitusoireet. Ilmiö meneekin päinvastoin fysiologian kanssa. Hankalaa mutta mahdollista.

Suurin este alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käytön lopettamiselle on lopettamiseen liittyvät haitalliset uskomukset. Lopettaminen koetaan varsin usein tyydytyksen ja turvan riistona sekä hyvinvoinnin uhkana (Jennigs, 1991 ) Joillekin lopettaminen merkitsee suojaverkon poistamista.

Nämä uskomukset aktivoituvat aina kun addiktiivista käyttöä lopetetaan, siitä huolimatta kompensoidaanko vieroitusoireita lääkityksellä vai ei. Addiktilla on lopettamisen yhteydessä kysymyksessä rakkaussuhteen päättäminen. Rakkaiden käytettyjen päihteiden kanssa on yhdessä selvitty monesta ja jaettu ilot sekä surut. On onnistuttu ja petytty. Eron hetki rakkaussuhteesta on raskas, mietittäväksi tulee millä selviän yksin ilman kemikaaleja, jotka pehmentävät ja vahvistavat niin monia asioita minussa. Sitä nämä uskomukset tarkoittavat käytännössä. Menetetään säätely ja hallinta. Kun lopetan, miten selviän tunteiteni kanssa. Päihteet ovat minun turvani, ne toimii aina. Niiden kanssa pystyn ja uskallan. Lopettaessani menetä ystäviä. Olen ahdistunut ja kireä kun lopetan, en pysty rentoutumaan.

Valtaosalla addikteja on lopettamis yrityksiä takanaan. Vieroitusoireiden ilmaantuessa seuraa reaktio vieroitusoireisiin. Addiktoitumiseen kuuluu seuraavanlainen ilmiö: Koetaan vähenevää mielihyvää ja tyydytystä päihdyttävän aineen käytöstä, mutta kasvavaa sisäistä epämukavuutta päihdyttävän aineen käytön lopettamisen yhteydessä. Enään ei voida puhua mielihalusta ja nauttimisesta vaan halusta voida taas hyvin. Mielihalu on muuttunut tarpeeksi voida hyvin ja ylläpitää toimintakykyä.

Mielihalun hallintaan liittyvä epätoivo on sekä kokemusperäistä että tunneperäistä tietoa, joka on peräisin aikaisemmista lopettamisyrityksistä. Aikaisemmat kokemuksien kautta addikti orientoituu (valmistautuu) taas lopettamaan. Kun ahdistus, masennus, syyllisyys, häpeä ja kireys nousee aktivoituu uskomus, että ellei käytetä päihdettä hankalan olotilan korjaamiseksi, se jatkuu loputtomiin ja pahenee entisestään. Sitten addikti keskittyy päihteiden lyhyen aikajänteen hyötyihin vain ja ainoastaan. Tämän jälkeen aktivoituu luvan antava uskomus ...

Vieroitus oireet vastaavat kovaa ja kuumeista infulenssaa, toki infulenssaankin voi kuolla en sitä kiellä. Mutta valtaosa ei siihen kuole vaikka se siltä tuntuisi.

Lopettamiseen liittyvä oma ennakointi ainakin itsellä oli se suurin peikko. Sekä lopettamiseen liittyvät uskomukset. Lopettamiseen kannattaa orientoitua (valmistautua) uudella tavalla, se on välivaihe. Kolme ensimmäistä vuorokautta ovat pahimmat fyysisesti, mutta ei ylitse pääsemättömiä. Kolmantena päivänä alkaa yleensä mielihaluja ja tekoja pukkaamaan. Mieleen tulee kaikki tehdyt synnit. Tuntuu että on tarvitsevuuden ruumillistuma. Päihteidenkäytön lopettaminen ei ole mikään selkaranka laji. Eihän sitä olisi addiktoitunut jos ei mieli tekisi. Välillä tuntuu, että joka solu huutaa käyttämään päihteitä, muista se on vaan mielihalu tai -teko, ne menee ohi. Oksentaa ja ripuloi, palelee ja välillä nihkee hiki, kaikkee tekee mieli. Yrittää olla ajattelematta ja tuntematta. Ei pysty keskittymään, pipo on todella kireällä. Mut siit selviää. Mikäli vieroitus oireet alkaa pitkittymään niin yleensä kysymys on siitä, että mieliteko on jäänyt päälle ja se pitäisi saada laantumaan. Ensimmäinen päivä on aina pahin. Ei hätää, onnistut kyllä.

Ollaan ihmisiks, Rakkaudella jypä